sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Pakataanpas Bug-out fillari

Viime kesältä jäi kytemään ajatus "täysvarustelusta" polkupyörästä, jolla sitten pärjäisi tilanteessa kuin tilanteessa, ja matka joutuisi halvalla, sekä äänettömästi. Jonkinmoinen bug out vechile siis kyseessä. Etenkin, jos aikoisi polkea pelkkien panttipurkkien energialla, niin muu varustus pitää olla sellainen, "ettei hätiä mitiä" tilanteessa kuin tilanteessa.. Siis omavarainen retkeily mielessäni ko. munamankelia varustelemaan.

Mitäs siihen tarvitaan?
Työkalua, varaosaa, asumusta, keittiö...

Lähdetäänpäs niistä varaosista ja työkaluista.


Vasemmalta: Koottava saha terineen, ohutta köyttä ja millin paksuista nylonlankaa, puukko, monitoimipihdit terineen, teräksinen rengasrauta/ sorkkarauta, snadi katkoteräveitsi, jonka varteen kiedottu ohutta rautalankaa, nippusiteitä, pari varapinnaa, teippiä, ketjutyökalu.

Normityökalut ovat jo pyörän kyydissä, lenkkiavaimet, varasisärengas, paikkaustarvikkeet, ruuvimeisseli, venttiileitä, ruuveja, muttereita.




Kirveen kiinnitin pyörän runkoon tarranauhoilla, parempi olisi ollut toisinpäin. Terä siis alhaalla, mutta se ei sopinut teräosastaan niin päin paikalleen keskiörattaan viereen.


Parin millin teräslankaa sain ujutettua satulaputkesta pyörän rungon sisään nelisenkymmentä senttiä. Kuvassa hieman ulosvedettynä, piiloon se menee satulan alle käytännössä. Tiedä mihin sitäkin tarvitsee? Jonkin auki sorkkimiseen...


Ajovaloina normi Airam vilkkuvaloineen ja  toisena teholamppuna 500 lumenin Airam sekin. Molemmat irroitettavissa käsilampuiksikin.











































Sitten se ruokapuoli: Lisäevästä järvestä edellyttää kalastusvälineitä. Kevyt virveli muutamalla uistimella varustettuna ja ihan oikea mato-onki, nekin laitetaan kyytiin.
Vuoden ajan mukaan sitten mahdollisesti marjoja, omenia, sieniä sen mukaan kuin kohdalle sattuu. Perunapeltojakin voisi hyödyntää?
Pääasiassa ostoevästä, joka maksetaan löytötavaroilla, eli pulloilla ja purkeilla.
Ruuan valmistus spriikeittimellä tai nuotiolla kelin ja tilanteen mukaan.

Majoitteena sopivan askeettisesti kevytpeite, ilma-alustalla, mahdollisesti myös hyttyssuoja. Makuupussi vuodenajan mukaan, siis joko kesäpussi tai paksumpi syys/ kevätpussi.

- Ja tähän bug-out retkeen jos saisin aikaa varattua sen viikon, niin sittenpä sitä joutuisin taas raportoimaan moisesta:)





Niinpä sitten pakkailin kamat kyytiin. Tarkalla on 60 l Bilteman kuivasäkki (moto-käyttöön varsinaisesti myynnissä) vajaatäytöllä. Tarvittaessa miltei kaikki kannettava mahtuu sen sisään, jos kulkuneuvon joutuisi jättämään tiepuoleen.
Kyllä nuo sivulaukutkin selässä kulkee kun hieman naruista kantoliinaa virittelee.
Etulaukussa karttaa ja evästä. Puhelinta ym. tarvekalua.

perjantai 6. marraskuuta 2015

100 miles food / neljän vrk:n eväät

Tämä on  sitä survivalisti-osuutta näillä sivuillani, joten jos kansankodin tulevaisuus tuntuu epävarmalta, niin kannattaa lukaista.

Pian puskee talvi päälle ja sen myötä pakkaset ja eväiden syönti tulee haastavaksi, nimittäin jos aikoo syödä niitä "Get home" -eväitään, jotka ovat säilöttynä jossain siellä missä eväitä ja muita äkkilähdön tarpeitaan säilyttää. Eipä olisi pahitteeksi jos samat ravintolähteet  kestäisivät  myös lämpimän vuodenajan. Olisi niin simppeliä hamstrausta sillä viisii...

Meikäläinen pitää niitä ns. ulkovarastossa, jossa on pakkasella pakkasta. Siis vettä sisältävät ruokatarvikkeet ovat umpijäässä. - Kuivat ruokatarvikkeet vain kylmiä. Ajatuksena moiseen säilytyspaikaan on se, ettei tarvitse kotiin enää sisään tarjoutua jos on aikomus häippästä maisemista...

Joten, jos aikomus on syödä vararavintojaan pakkaskelillä, niin niiden on syytä olla syötävässä muodossa. Tai ainakin nopeasti siihen tilaan saatavissa. Jopa kävellessä syöminenkin voi olla melkein ainoa vaihtoehto, jos on kiire pikkujaloilla...

Onhan niitä sissiruokia netistä tilattavissa reppu täyteen, mutta jospa ne neljän vuorokauden tarpeet löytyisi kuitenkin lähikaupasta? Ainakin halvemmalla, joten tulisiko ne myös hankittua, ihan aikuisen oikeesti? Eikä vain ns, teoriassa.

Minun henkilökohtainen skenaarioni lähtee siitä tosiseikasta, että itänaapuri on liian lähellä.
- "Melkein mahorkka haisee takapihalle", sanois entinen mies.
Väistö siis tulee kysymykseen. Reitti on sitten sen hetkisen tilanteen sanelema, siitä sitten jälkikäteen...

Pakkasta sietää jäätymättä tietysti kuivat  eväät. Hyvä myös jos niitä ei paljon tarvitse keitellä. Aikaa jää muuhunkin, eikä se savun / hajunmuodostus poikkeusoloissa liene kovinkaan suositeltavaa.

Joten 4 vuorokauden kaloritarve on noin 4x 3500 kcal. ( 3927 kcal meikäläiselle erään laskurin mukaan. Kun tavoitteena on 8 tuntia reipasta kävelyä vuorokaudessa ---> 40 km ) Hieman siis menee laihtumisen puolelle, mutta menköön.

Muona koostuu seuraavasti:                                                   kaloreita
Digestive keksit 2 pakettia yht. 800 g                                       3800
Nuudeli 4 ps a 125 kcal / 60g                                                     500
Mysli 500g 420 kcal / 100g                                                       2100
Kaurahiutale 8 ps                                                                        780            
Beef jerky 100g                                                                           285
Perunahiutale 250g                                                                     850
Energia / proteiinipatukka 8 kpl                                                 1560
Pähkinäpatukka 3 kpl                                                                  600
Rusina 250g                                                                                700
Pikakahvi 8 kpl                                                                              40
Pikakaakao 8 kpl                                                                         640
Suklaa                                                                                         780
Yhteensä                                                                                 12635




Siinä se sitten on n. 3160 kaloria vuorokauteen, vähän jää vajaaksi tarpeeseen nähden. Josko sitä vielä yhden Digestive-paketin laitaisi lisäksi mukaan. Niitä on helppo natustella kulkiessakin.
12635+1900=14535 kcal. Sen kun neljällä jakaa, siinä on päivää kohti kaloreita = 3634. Josko sillä taapertais?

Muonat on kuvassa ryhmitelty neljään osaan, ensimmäiselle päivälle vähemmän keiteltävää. Saattaa olla kiire pois jostain johonkin. Parempi vain syödä valmiita patukoita ja mysliä. Jos aikaa on, niin sitten keitellään sumpit. Todennäköisesti muutenkin on kerennyt syödä jo jotain sinä päivänä. Oletuksenani on, ettei ihan sängystä tarvitse käpälämäkeen lähteä. Samalla periaatteella ne on sitten itse kantolaiteessa pakattuna, päivän annos omassa pussissaan.

Ruoka ja juotavat lämmitetään pienellä keittimellä. Minulla on siihen hommaan pieni self made- spriipoltin ja 2-4 desiä spriitä riittää kyllä polttoaineeksi. Keitellä kun ei  tarvitse näitä muonia, kiehuva vesi on jo ok. Tietysti jos sattuu ns. tulipalopakkanen ihan kohdalle, niin sitten on peli selvä. Kunnon tulet joutuu tekemään joka tapauksessa, ei sitä muutoin tarkene taukoja pitää. Aika näyttää...

Varaudun jalkamieheksi, kuitenkin on käytössä auto, polkupyörä tai sukset. Näiltä kulmilta kuitenkin on poistumistiellä muutama kapeikko,- silta yli synkän virran, joten ne saattavat aika pian olla joko taistelutantereena tai sitten kulku on muutoin rajoitettua. "Siispä kierretään metän kautta..." sanoi jalkarakuuna.


Jatketaan taas kun uutta ilmenee...






torstai 3. syyskuuta 2015

13. vuorokausi- finaali

Melko turha oli illallinen valaisinostos, jo yöllä se alkoi temppuilla. Katkaisin kai siinä oli susi jo syntyessään ollut Kiinassa. Joten aamu sai valjeta jo melko pitkälle, ennen kuin lähdin kierrokselle.

Laiskotti jo jotenkin, homma oli tullut siihen vaiheeseen, että rutiini, mikä rutiini.
Uutta ja elähdyttävää ei enää tuntunut tässä hommassa olevan. Jo etukäteen tiesi, että kyllä sitä päivän mittaan eväät saa kokoon. Toisekseen kun oli sitä jo rahaakin melkein viikon ruokien edestä, niin motivaatio oli hieman hakusessa.

Tavalliset kulmat kiertelin, kävin torilla turisteja katsastamassa. Siellä oli pariskunta kitaran ja huilun kanssa kolikoita hankkimassa, katusoittajia, Näkyi sitenkin valuuttaa kokoon saavan. Mutta sehän on jo työtä moinen tyyli!

Kävin kirjastolla lukaisemassa s-postini. Samalla vilkaisin linja-auto aikataulut.

Kävin reklamoimassa lampusta siinä marketissa josta sen ostin illalla. Sain toisen samanlaisen tilalle välittömästi ilman pienintäkään mutinaa. Toivon mukaan se nyt tulisi olemaan pitkäikäisempi.

Realisoin löytöni ja kävin syömässä mahan täyteen huoltiksen buffetissa.

Lintissä laskin jäljellä olevat rahat: 28:85€

Siinä melkein kahden viikon hortoilun netto.

Vaan se pääoma olikin siellä mielen sopukoissa, ei näy miehestä päällepäin, mutta jotenkin se vain bitteinä näkyy. Nyt ja tässä!

12. vuorokausi

Hyvin nukutti, hyvin onnistui soluttautuminen kaduillekin pusikosta. Jätin makuupussia, makualustaa ja riippumattoa lukuun ottamatta kaikki kätköön metsikköön. Löytyi sopiva kivenkolo, jonne ne hyvin sujahtivat. Sammalta päälle, ja näkymättömissä olivat.

Siinä keräillessäni ja kävellessäni jo tutuiksi käyneitä kulmia, ja mielessä ajatus vielä kävelystä Linteriin asti, tuli mieleen polkupyörän käytännöllisyys näissä hommissa. Sillä pääsisi nopeasti eri puolille kaupunkia, samoin voisi leirinkin pitää kauempana asutuksesta, eikä matka pelipaikoille olisi liian kaukana viidenkään km.n päästä. Varttitunnissa sen sotkisi, tai ainakin puoleen tuntiin verkkaisemmallakin tahdilla.

Olihan niitä pyöränraatoja pitkin poikin kaupunkia. Mutta kun ei ollut työkaluja lainkaan,-  jakarilla tekisi jo aika monenlaista remonttia. Tai monitoimilinkkarilla. Tiedossa on, ettei löytöpyörää saa pitää omanaan, mutta jos löytöosista sen kokoaisi, niin entä sitten?
Päätin kuitenkin, että fiksuinta, jos sen ihan laillisesti ostaisi. Muutamalla kympillähän jonkinlaisen saisin, jos sen haluaisin hommata.

Kuuma oli patikka Linteriin, onneksi löytyi jokunen normitölkkikin matkan varrelta, joten sama kuvio kuin edellisenä iltana oli siellä tehtävä. - Tyhjien purkkien kanssa ostoksille kauppaan.

Paluumatkalla metsikkö tien vieressä näytti niin marjaiselta, että piti käydä se tarkistamassa. Niinpä siinä puolituntinen vierähtikin mustikoiden syönnissä. Hamstrasin vielä pari kourallista iltapalan jatkeeksi mukaani muovipussiin,-  hankala oli kyllä kuljetella, etteivät ihan muusiksi olisi menneet.

Illalla normi kiertelyiden aikaan mieleen tuli, etten muutamaan päivään ollut lainkaan tsekannut ostoskärryjä markettien parkkipaikoilla! Niinpä viedessäni iltapäivän löydöt kauppaan sain vielä kokonaiset 3 € kärryistä ne palautettuani paikoilleen.

Iloisesti sijoitin vielä 4 € polkupyörävalaisimeen paristoineen. Hyvä oli hieman nähdä keskiyönkin hetkinä. Toisekseen hämärässä ei roskiksiin nähnyt enää lainkaan, käsikopelolla oli tuntumaa haettava. Hieman riskaabelia hommaa, jos jotain terävää sormiin sattuisi.

Niinpä sitten päivä olikin pulkassa. Tasaraha, tietoinen valinta. Ostot ja tulot samoissa lukemissa. Tietysti jokunen purkki löytyi vielä viimeisen kaupassa käynnin jälkeenkin, seuraavana päivänä realisoitavaksi.

sunnuntai 30. elokuuta 2015

11. vuorokausi

Taas virhepaikoitus meikäläiselle.
Korttelien mopojengi alkoi kasaantua puolenyön aikoihin siihen kävelytien päähän, jossa on  pieni venevalkaman paikoitusalue. Sitä pirinää ja rätinää! Kuristimet oli kadonneet kesän mittaan  koneista, ainakin siitä päätellen, että vähän väliä jollakin pottapäällä meinasi mopo lähteä käsistä, keulimiseksi meni. Sitä se lämmin kesäyö teettää.

Nukkumisesta ei oikein tullut mitään. Yritin tehdä korvatulpat paperipyyhkeen nurkasta. Vähän ne auttoivat, mutta pipariksi sen yön unet menivät.

Päätinkin lähteä kiertelemään nyt sitten keskustaa ihan vielä pimeän aikoihin, palaisin ennen aamun sarastusta hakemaan kamani parvekkeen alta, tuskin nyt sinne kukaan sattuisi etsiytymään.
Katuvalot sen verran valaisivat asumustani, että sain kamat kokoon ja hipsin sitten seinänviertä kadulle. Parahiksi nähdäkseni maijan kurvaavan kohti parkkipaikan jengiä. Syntyi aikamoinen häslinki, koko porukka hajaantui puolessa minuutissa pitkin nurmikkoa ja kevyenliikenteenväylää karkuun jeppejä. Nauratti moinen pakokauhu.

Hieman heikko oli kiertelyn tulos, liian pimeää. Pimennoissa olevat nurkat jäivät arvoituksen taa, oliko siellä mitään, vai ei? Taskulamppu olisi hankkinut hintansa varmaankin yhtenä yönä. Sitä vain ei ollut. Puoli kassillista saaliinani palasin hakemaan jo illalla keräämäni purkit ja omat varusteeni.

Siinä poistuessani näin siellä mopopoikien areenalla yksinäisen kypärän. Ajattelin, että olin ihan unohtanut tarkistaa, jäikö vesseleiltä montakin energiajuoma-purkkia tantereelle? Olihan niitä, toistakymmentä, lisäksi vielä jonkun ajohanskat. Otin talteen, ettei joku vie.

Aamu valkeni ja näytti tulevankin tosi lämmin päivä. Niinpä parranajon lisäksi omin taas hieman "shamppoota" itselleni apsilta. Uimarannalle pesulle ja uimaankin vei reittini seuraavaksi. Pesin myös uhkarohkeasti kalsarit, pitkät- ja lyhyet, t-paidan ja fleesen. Virittelin maton puiden väliin ja asetuin siestan viettoon. Aurinko sai tehdä nyt töitään; kuivatella vaatteitani.

Syötyäni leivät ja makkarat, juustonviipaleet, juotuani jugurtit nukahdinkin ihan helposti maton syleilyssä.

Heräsin sitten kun kansaa alkoi olla ihan mustanaan ( so. kalpeanaan ) rannalla, lapset kiljui, radiot, tabletit soi. Meniköhän ensi yön unet nyt torkkuessa? Joskus päiväunet on meikäläiselle kostautuneet seuraavan yön unettomuutena. Vaatteetkin oli jokseenkin kuivia, hellepäivä viimein.

Keräilin jonkun purkin ja pullon rannan tuntumasta. Lähdin siten pitseriaan "lounaalle", varaa kun oli. Nyt ei jaksaisi paljonkaan kierrellä, menisin seuraavaksi vain sinne torin nurkille katsastelemaan ja patsastelemaan.

Illalla sitten vein toista kassillista realisoitavaa kauppaan. Tuuria oli taas, - joku oli jättänyt vajaan  kassillisen Lidlin purkkeja automaatin luo. Eihän ne tavan kauppaan kelpaa, paitsi jos erehtyy painaman kierrätysnappia. Huomenna kävelyttäisi siis siihenkin puotiin. Itsellä oli jokunen pullo ja purkki jemmassa ennestään, en muutaman kolikon takia viitsinyt ko. putiikkiin kävellä, se kun oli ns. laitakaupungin kupeessa. Joku 2-3 km matkaa.

Hassua oli käydä ostoksilla kaupassa mukanaan kasillinen tyhjiä purkkeja. Piti pitää omastaan huolta, muutoin joku muu ne olisi kuitenkin siitä automaatilta sillä aikaa napannut mukaansa.

Yöksi hiippailin taas sinne "leirintäalueelleni" hieman eri paikkaan kuin edellisellä kerralla. Aamulla pitäisi olla tarkkana, ettei se koiranulkoiluttaja taas tapaisi meikää. Eihän se varmaan kenellekään siitä ilmoittaisi, mutta parempi kun ei kukaan edes tietäisi majapaikkaani.

Päivän saldo oli + merkkinen taas, vaikka kävin "lounaallakin ". Ylijäämää 3;30€, joten muovipussissa oli valuuttaa, sitä yleiseurooppalaista 38:10.

perjantai 28. elokuuta 2015

10.vuorokausi

Aamulla tein virheen: Tullessani pusikosta tielle, tupsahdin koirankusettajan eteen. Pelästyin hieman itsekin, tai oikeastaan kiehahdin itselleni. Samoin teki koira, - alkoi räksyttää. Isäntä taas mulkaisi siihen malliin meikää, että varmaan tajusi minun olen yötä ko. pusikossa.
Ajattelin ensin tervehtiä, mutta kävelin kuitenkin vain ohitse koiraa katsoen, - ettei käy sääreen kiinni, mistäs ne aina tietää, kotihauvelit.
Asiassa sinänsä mitään outoa, koiraa pitää ulkoiluttaa, mutta kun kello oli vasta jotain neljän maissa, vielä hämärää. Pullonkeräilijän nousuaika, mutta koirankusettajan? Sääliksi käy.

Niinpä siinä kulkiessani kohti keskustaa järkeilin, että seuraava yö olisi vietettävä jossain muualla, ettei taas joutuisi haukutuksi. Joten päivän mittaan olisi katseltava kaupunkia silläkin silmällä. Osa tavaroista oli taas piilossa kuten edellisenäkin päivänä, joten vielä olisi  paikalle palattava jossain vaiheessa.

Ilma oli taas kirkas ja lämmin päivä tulossa kaikesta päättelen. Siis uimarantaan ja torille kunhan aamuinen etsintä olisi saatu tehtyä. Siinä kuuden maissa näkyivät kauppojen edustoilla siivoojat liikkuvan, samoin kaupoille ja puistoille löytyi roskankerääjiä. Sitä ennen oli kermat siis päältä kuorittava.

Päivä oli jokseenkin edellisen toisinto, mitään kiinteä en ostanut, söin pitseriassa, ostin kahvit torilta ja reppuun lisäksi elintarvikkeita kaupasta. Tonnikalaa, digestivejä, taatelipaketti. Vettä pulloon silloin tällöin kauppojen käsienpesualtaan hanasta palautusautomaattien luota.

Illalla kymmenen jälkeen vetäydyin erään kerrostalon alimman parvekkeen alle uinumaan, haettuani loput kamoista kätköstä. Levitin kevytpeitteen alimmaiseksi, siihen sitten se uusi makuualusta ja tyynyksi  riippumatto pussissaan. Kova ja tasainen petipaikka.
Parinkymmenen metrinpäässä kulki kävelytie rannan suunnassa ja siinä talon ja tien välissä sopivasti oli ruusupuskia näkösuojaksi meikäläiselle.

Hankkeeksi oli päivä kaiken kaikkiaan käynyt, pääomaa syömisten jälkeen nyt koossa 34,80€.

9.vuorokausi

Aamuhämärissä lähdin leiristäni kätkettyäni makuualustana käyttämäni kuplamuovin ja löytämäni auton tuulilasipeitteen kevytpeitteeseen käärittynä kallionkoloon. Mielessä kävi, että jos ostaisin ohuen extreme-alustan niiden tilalle. Tahtoivat luisua nuo nykyiset pois paikoiltaan makaillessa.

Leiri oli vajaan kilometrin päässä keskustan riemuista, joten pian olinkin pelipaikoilla kokoilemassa käteisvaroja itselleni. Hyvin löytyi saalista. Näin myös muita samoissa puuhissa. Eräskin pariskunta pyörillä kierteli katuja ja puistoja. kovin oli kuluneet vaatteet päällään ja pyörätkin jostain 1900-luvulta peräisin. Tarpeeseensa keräilivät.

Odottelin jonkun tovin kauppojen aukeamista ja kävin realisoimassa löytöni. Hassua oli, että piti kuitata nimmarilla koko potti, koska en ostanut mitään ko. putiikista. Ja hassumpaa vielä, että kuittiin piti laittaa nimenselvennyskin! - Hyvä kun ei henkkaria tarvinnut esittää 7€ 50 sentin takia.

Aamupesun kävin taas huoltiksella, sitten jäin vielä lukemaan lehdet ja katsomaan uutisetkin töllöstä. Kiirettä ei ollut kiertelemään, rahaa kun oli. Tosin hieman piti itseään rauhoitella, se eilinen automaattirumba kun vielä poltteli mielessä. Ah, - sitä ahneutta on itse kunkin suitsittavana.

Kävelin ja katselin hieman keskustan ruokapaikkojen hintoja. Siinä ne 8-9 euron kieppeillä olivat, päädyin sitten kebab-puotiin, hyvää oli ja kustansi sen 6 €. Join vain vettä palanpainikkeeksi, annos oli aika hurjan kokoinen ja jostain syystä tulinenkin.

Siirryin sitten kohti turistien suosimaa torirantaa. Kahviloita, krääsää, marjoja ja musiikkia tarjolla. Ilmakin oli hyvä, kirkas päivä ja lämpöäkin alkoi olla varustukselleni jo liikaakin. Varpaani maihareissa kyllä tarkenivat.

Siinä sitten dyykkailin roskikset, limsa pulloja alkoi kertyä. Istuskelin penkeillä ja seurasin kun aina silloin tällöin joku pudotti tyhjän kioskista ostamansa limsa- tai vesipullon roskikseen. Kävin sen saman tien noutamassa omiin kasseihini.

Mutta kyllä se toisten syöminen ja juominen alkoi kaivella mieltä, eikä siinä sitten muu auttanutkaan kuin ostaa omat kahvit ja paakkelsit. 4:40€

Siitä sitten taas realisointikierros kauppaan ja se ohut makuualusta ( 6:90 €) mukana takaisin kaduille.

Illalla vielä yksi kassillinen ennen yhdeksää.

Olin osan iltapäivää vain makaillut uimarannan tuntumassa uudella patjalla, joutenoloa ja ihmisten katselua. Söin jätskit ja ostin välipalaa kaupasta.

Yöksi takaisin " leirintäalueelleni ". Taskussa oli päivän jälkeen valuuttaa 20:20€